Konmarita vastuullisesti - älä dumppaa vaatteitasi muiden huoleksi - Tiina Svensk - Media | Jooga
1235
post-template-default,single,single-post,postid-1235,single-format-standard,ajax_fade,page_not_loaded,qode-page-loading-effect-enabled,,vss_responsive_adv,vss_width_768,qode-theme-ver-17.2,qode-theme-bridge,qode_header_in_grid,wpb-js-composer js-comp-ver-5.6,vc_responsive

Konmarita vastuullisesti – älä dumppaa vaatteitasi muiden huoleksi

Konmarita vastuullisesti – älä dumppaa vaatteitasi muiden huoleksi

Minimalismi, konmari, aineettomat lahjat… Me länsimaissa olemme tainneet vihdoinkin kohdata seinän kulutushimoissamme, ainakin osa meistä. Alennusmyynneissä ravaamisen ja maanisen nettishoppailun tilalle on tullut kodin raivaamisprojektit ja järjestysintoilu. Ja hyvä niin, sanon minä. Kunhan emme heitä omia roskiamme muiden huoleksi.

Twitter-keskusteluissa ilmapiiri on riipivä, vaalit lähestyvät ja ilmastonmuutos painostaa koko ajan selän takana. En lainkaan ihmettele, että tavaroista luopumisesta ja minimalistisesta elämäntavasta on tullut trendi tähän maailman aikaan. Me haluamme jokainen käpertyä omiin pieniin koteihimme keskelle siistin valkoista sisustusta ja tuntea hetken selkeyttä ja turvaa tässä sekavassa maailmassa – vai onko tämä tunne vain minulla?

Hiljalleen valtavirtaankin uineet eettisemmät ostostavat, aineettomat lahjat ja turhasta luopuminen ovat minusta hienoja ja kaivattuja ilmiöitä. Eettisyys ja ekologisuus olisi kuitenkin hyvä muistaa myös siinä vaiheessa, kun teet luopumistyötä siitä kaikesta turhasta, jota olet nurkkiisi hamstrannut.

Siksi minä yritin selvittää, miten voit suorittaa konmarituksen vastuullisesti.

Mitä vanhoille vaatteille voi oikein tehdä?

Yksi vaihtoehto on avata vanha tuttu Facebookin kirppisryhmä jota kautta voit antaa vaatteille uuden kodin ja pidentää niiden elinkaarta. Jos et kuitenkaan jaksa tuota av-yv-mitat-päällä-ja-istuen-jono-epätoivojono -rupeamaa, ymmärrän.

Toinen vaihtoehto on viedä vaatteet UFFin, Fidan tai SPR:n konttiin. Mutta minne vaatteet sitten päätyvät? Dumppaatko sinun roskasi vain muiden ihmisten huoleksi, ja jos teet niin, onko se ok? UFF-järjestön kierrätyksestä ja sen ongelmallisuudesta on kirjoitettu useampaankin otteeseen.  UFFilta vaatejäte nimittäin heitetään muun muassa Itä-Afrikkaan. Meidän vanhat talvitakit, t-paidat ja verkkarit päätyvät vaatekaatopaikoille, eivätkä ne kelpaa maissa joihin ne lähetetään. Vaatteet rasittavat paikallista ympäristöä ja taloutta, ja ne ovat muodustuneet niin suureksi ongelmaksi että muun muassa Tansania, Ruanda, Uganda ja Burundi ovat suunnitelleet kieltävänsä vaatteiden tuonnin maahan vuonna 2019.

Myös Reccin, Fidan ja SPR:n vaatteiden lajittelua ja jakeluketjun läpinäkyvyyttä on kritisoitu. Netistä selviää, että Fida kierrättää vaatteita eurooppalaisille yhteistyökumppaneille. Haluan kuitenkin udella tarkempaa tietoa lajitteluketjusta ja siitä, miten kierrättäminen todella tapahtuu.

Tosiaan, tekstiilitavara jota ei saada Suomessa myytyä/hyödynnettyä (ns. poistotekstiili) menee Fidan yhteistyökumppaneille Eurooppaan. Alan tiukan kilpailutilanteen takia ei valitettavasti pystytä julkaisemaan yhteistyökumppaneiden nimiä tällä hetkellä.

Fidan pyrkimys on että mahdollisimman suuri osa meille lahjoitetusta vaatteesta päätyisi hyötykäyttöön. Fida ei lähetä poistotekstiiliä muille kuin Euroopassa toimiville tekstiilien hyödyntäjille/käsittelylaitoksille. Kukin ostaja on hyväksytetty erikseen HSY:llä ja hyväksyntä perustuu ostajatahon antamaan raporttiin omasta toiminnasta tai alalla käytettävien sertifikaattien (EcoTLC) voimassaoloon. Nämä toimijat jatkolajittelevat tekstiilitavaraa eri kategorioihin (esim. laadun, materiaalin tai sesongin mukaan). Valtaosa poistotekstiilistä myydään yhteistyökumppaneiden toimesta Euroopan sisällä, ja pieni osa (vuoden 2018 tietomme mukaan alle 10% poistotekstiilistä) päätyy Euroopan ulkopuolisille tahoille. Myynti-/käyttökelvoton poistotekstiili ensisijaisesti kierrätetään teollisuuspyyhkeiksi, toissijaisesti poltetaan energiahyödyntämiseen. Valtaosa meidän kakkosmateriaalin ostajista ovat nimenomaan teollisuuspyyhkeisiin ja raakaan materiaaliin erikoistuneita jatkojalostajia. Tällä tavoin varmistamme lahjoitetun materiaalin maksimaalisen hyötykäytön.

Fida on myös aktiivisesti mukana Telaketju-hankkeessa kehittämässä yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa tehokasta poistotekstiilien lajittelu- ja kierrätystoimintaa Suomessa. Nykyiset kanavat ovat käytössä vain siihen saakka, kun Suomeen saadaan käyttöön taloudellisesti kannattava toimintamuoto tekstiilien kierrätykselle. ”

Myös Reccin sivuilla on infoa siitä, minne myymälään kelpaamattomat vaatteet päätyvät. Ne viedään toistaiseksi EU-alueelle ja käsiteltyä tekstiilikuitua käytetään esimerkiksi täytemateriaalina. Tiedustelin myös Reccin sivuilta, mitä EU-alueelle lajittelu tarkemmin ottaen tarkoittaa. En saanut vastauksia mutta ainakin heidän vaatteiden kierrätyskäytäntönsä kuulostaa hyvältä.

Haluan uskoa siihen, että kierrätysfirmoilla on halu tehdä tästä maailmasta parempi paikka toiminnallaan. Vaatejätteen volyymi on kuitenkin niin suuri jo pelkästään Suomessa, ettei yhtään ihme, että kusessa ollaan. Suomalainen heittää roskiin keskimäärin 14 kg vaatteita vuodessa. (recci/Tilastokeskus) Yhteensä heitämme vuosittain 70-80 miljoonaa kiloa tekstiilejä menemään.

Lisäksi vaateteollisuus on maailman toisiksi saastuttavin teollisuuden ala. 

Pikamuotikulttuurin vuoksi vaatteiden käyttöikä on myös koko ajan lyhyempi. Ostamme vaatteita, pidämme niitä vain hetken ja heitämme ne kierrätyslaatikkoon puhtaalla omatunnolla. Todellisuudessa vaatejäte päästää mereen mikrokuituja vuosittain sellaisen määrän, joka vastaa 50 miljardia muovipulloa. 

Äh, tästä ei pitänyt tulla ahdistava blogipostaus, mutta jotenkin tähän pimeään kaivoon vaan päädyttiin.

Okei, olisiko oikeasti jotain vastauksia tarjolla?

Jep, minä kipuilen tämän aiheen kanssa. Minä niin toivoisin, että voisin tarjota valmiita vastauksia ja korjata tämän ongelman, jolta haluamme kollektiivisesti sulkea silmämme – minut mukaan lukien. Hyviäkin uutisia on. Uskon nimittäin vakaasti – ja nojaan myös maailman historian tilastoihin – että elämme ihmiskunnan parasta aikaa. Kyllä, maailma on parempi aina tänään mitä se oli eilen. Joten mitä hyvää voimme tehdä tämän vaateongelman kanssa?

Konmari ja minimalistinen elämä ovat hyviä asioita. Kyllä, lopulta ne ovat. Siitähän tässä aluksi lähdettiin liikkeelle. Siitä huolimatta, että juuri paasasin siitä, miten heitämme roskamme muiden huoleksi ja hankimme sillä samalla itsellemme puhtaan omatunnon. Ne nimittäin herättävät meidät miettimään kulutustottumuksia ja ravistelevat meidät hereille tavaroiden keskellä. Kuten sanoin, aineettomat lahjat ovat lisääntyneet. Emme kaipaa enää lisää tavaraa.

Voimme siis herätä vaateongelmaan miettimällä jokaisen ostoksen kohdalla, että tarvitsemmeko sitä todella.  Osta siis vain tarpeeseen. Osta vähemmän, mutta osta vastuullisemmin ja laadukkaampaa. Maksa vaatteestasi täysi hinta – joku nimittäin maksaa siitä aina joko työoloillaan, palkallaan ja ihmisoikeuksillaan tai palkallaan.

Eettinen ja ekologinen vaate ei ole ainoastaan kuluttajan vastuulla. Meillä on jo tarpeeksi mietittävää arjessa ja elämässämme, ja ymmärrän niin hyvin sitä, ettei vaatteiden tuotantoketjuja ja eettisyyttä jaksa tai ehdi miettiä. Tuotantoketjun läpinäkyvyyttä tulisi vaatia myös vaatteiden tuottajilta. Arvokasta työtä tämän eteen tekee esimerkiksi Eetti ry  ja Vaatevallankumous -liike.  Myös Tankki jakaa paljon tietoa kestävästä kulutuksesta Instagram-tilillään helposti ymmärrettävässä ja kevyessä muodossa. 

Hyödynnä siivouspäivät ja vaateringit. En tiedä, olenko aivan yksin tämän ajatuksen kanssa, mutta mielestäni fyysiset kirppispäivät ovat paljon siedettävämpiä kuin virtuaalinen torimarketti Facebookissa. Odottele vaatteidesi kanssa seuraavaa siivouspäivää tai kirpputoriviikonloppuja, ja mene tienaamaan hiluja vanhoilla romppeillasi. Myös ystävien kanssa voi vaihtaa vaateringin, jonne voit viedä vanhat vaatteesi ja vaihtaa niitä ystävän kuteisiin. Ehkä toisen roska onkin tässä tapauksessa toisen aarre?

Voimme myös miettiä onko aina pakko ostaa uutta? Kuinka monta timanttista löytöä Kallio Kierrättää -ryhmästä tai oman naapuruston kirpparilta voikaan löytää? Oma suosikkini on mennä kaverin vaatekaapille ja udella vaativasti, mitä vaatteita hän ei enää käytä. Jos epäilet, että teidän ystävyys ei ehkä kestä vaatevarkauksia, kannattaa miettiä myös vaatelainaamoita, kuten Vaatepuuta.  Vuokraamosta voit hakea mekon vaikkapa juhliin tai muuhun tilaisuuteen, minne omasta vaatekaapista ei juuri koskaan tunnu löytyvän mitään järkevää.

Ja vielä lopuksi: tue paikallista ja lähellä tuotettua. Kun maksat vaatteesta täyden hinnan, tuet ammatinharjoittajaa hänen työssään ja tiedät, minne ja kenelle raha todella menee.

Tiedän, että maalailin todella masentavan kuvan kulutustottumuksistamme ja vaateteollisuuden ongelmista aiemmin. Siinä yksi kavereiden kesken järjestetty vaateiltama ei paljoa vaakakupissa paina. Toivon kuitenkin, että kaikki tämä herättäisi meidät ajattelemaan sitä, millainen vaikutus teoilla ja toiminnallamme on. Konmari ja minimalismi ovat ihan oikeasti hienoja ilmiöitä, etenkin kun kannat vastuun tavaroidesi elinkaaresta niiden loppuun asti. 

No Comments

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: